Valko-Venäjä

Surprise surprise sukua tuntuu löytyvän ympäri entistä Neuvostoliittoa, joten päätin lähteä pikaiselle visiitille maahan josta ei koskaan kuule mitään. Valko-Venäjällä näkee paljon luonnonrauhaa, maatiloja, mökkejä ja hyvin harvakseltaan kauppakeskuksia. Epäilen, ettei koko maasta edes löydy yhtään länsimaista kauppaketjua. Kävin kerran Minskissä ja yllätyin miten uskomattoman puhdas kyseinen kaupunki oli, mutta aivan tyhjä kaupoista. Valko-Venäjällä tori- ja markkinakulttuuri kukoistaa edelleen. Sainkin usealta venäläiseltä toiveen tuoda tuliaisiksi paikallista ruokaa, etenkin "shpik saloa." Kyseessä on siis klöntti rasvaa, jonka sisällä on pieni siivu lihaa. Tavaran pitäisi olla maukasta (aka suolasta) kun sen pakastaa ja sitten leikkaa siivun leivän päälle. YÖK. Vietin siis kaksi päivää ruokapöydässä, nokosilla ja koluamassa neljä eri kotia ja kaksi kaupunkia.

VITEBSK

POLOTSK

Ah miten kaunista photoshoppia suoraan Googlen kuvahausta! Mutta kivoja kaupunkeja molemmat. Etenkin Vitebsk.

Yllättäen en taaskaan välttänyt kysymyksiä lapsenlapsista ja häistä (sain jopa tarjouksen 35v. sinkkunaapurista ja mahdollisuuden jäädä asumaan Valko-Venäjälle. jesh!). Onneksi äiti oli paikalla, joten kysyin häneltä suoraan "Äiti, haluatko lapsenlapsia?" "En.Vielä." Kiitos äiti. Asia loppuunkäsitelty! Luojan kiitos samanikäinen serkkutyttöni on ihan yhtä "saamaton" lisääntymään tai pariutumaan kuten minäkin. En tiedä mitä näille ihmisille vastaisi loukkaamatta heitä (koska sisällä kilahtaa niin pahasti ettei niitä sanoja kehtaa sanoa ääneen - kuka oikeasti tuputtaa toiselle omia uskomuksiaan, en mäkään niitä käske rupeamaan sinkuiksi ja heivaamaan lapsia). "Ei en halua lapsia? En oikeastaan edes pidä lapsista?" (paitsi tietenkin kavereiden omista) "Olen itsekäs ja suunnittelen tässä justiinsa mitä kaikkea upeaa haluan vielä kokea, eikä näihin suunnitelmiin kuulu mini-ihmisiä." Tämän lisäksi myös venäjän taitoni oli kuulemma huonontunut. En viitsinyt kertoa, että aikaisemmin en ole ymmärtänyt kun sanan sieltä toisen täältä ja hymyillyt nätisti samalla kun ovat pitäneet monologejaan. Nykyään sentään rakennan keskusteluja. Vakuutin kuitenkin heidät lopulta heittämällä venäjäksi sanan bilettää. "Ooh olethan sä laajentanut sanavarastoasi! Luulin ettet juo alkoholia." Haha. Miten kaunista.

No mutta! Se siitä. Ruokakaupassa vartija pysäytti meidät kassan jälkeen ja pyysi koppiinsa. Menin aivan paniikkiin "varmana ole mitään varastanut, enkä tule ennen kun kerrot mitä on tapahtunut." Noh sinne mentiin joka tapauksessa ja ahahahhaaa oltiin otettu kuvia kaupan sisällä olevasta akvaariosta, jossa uiskenteli kaloja (myyntiin meneviä) sekä hassun näköisestä kakusta, mikä ei sitten ollut ok. Koska saatamme olla kilpailijoita. Ja matkia heitä. Hahaha. (tietääkö ne edes siellä mitä on vapaa markkinatalous?) Asiasta selvittiin poistamalla kalat puhelimesta. Sääli, olivat kauniita.

Matkan loppupuolella poikkesin vielä Vitebskin reunamille tervehtimään viimeisiä sukulaisia. Tässä vaiheessa olin väsynyt, nälissäni ja omasta mielestä jumalan selän takana eli en ehkä parhaimmillani. Ja hyvin tietoinen siitä, että vastassa on kipakka täti joka ei unohda analysoida minua päästä varpaisiin. Ovi aukeaa "OOOHH! sinähän oot laihtunu! (hitot olin mut jesss!!!) ja venäjäkin parantunut! Oi miten ihana tyttö sinusta on tullut!" Ai että piristi mieltä. Ja pisti miettimään, että mitäs hittoa mä viis vuotta sitten oon ollu.

Lopulta suuntasin kohti Vitebskin juna-asemaa seitsemän hillo- & suolakurkkupurkin yms. kanssa ja koska olen nykyään niin venäläinen niin en suostunut kantamaan niitä, joten sain mukaani neljä saattajaa. Oh la la! Junassa oli jälleen kerran levollista (tulomatkalla onnistuin saamaan samaan vaunuun n. 20 Juste Debut tanssijaa matkalla kotiinsa Kaliningradiin, ihan kuin kiusaa tekemään kun päätinkin sitten skipata kyseisen tapahtuman…). Pidän junista. Jos nyt ei vaikka jollekin vielä käynyt selväksi.



Poka poka!


ps. näin ekan mustan miehen Valko-Venäjällä. jes! ja mut myös tarkastettiin rajalla. pelästyin niin paljon että en saanut enää sen jälkeen unta ja kyttäsin taukoamatta reppuani.

pps. tulevana vkloppuna p i t ä i s i mennä venäläisen ystävän mökille. siitä viikko ja eka kevätvieraani (Veera) saapuu! jeijeijei!