Nyt kun opinnot Pietarissa ovat kasassa ja vielä muistan jotain, ajattelin uhrata yhden kirjoitelman fiiliksistä koskien vaihtariopiskeluja. Mutta sitä ennen haluan räyhätä. Sitä vaan että kuka hitto antoi espanjalaisen muuttaa meidän kerrokseen. M e i d ä n kerrokseen, jonka keittiö on aina siisti. Jossa on rauha ja sula sopu. Ja siisteys. Se siisteys! Ja nyt! Hyvästi ruoka ja lautaset ja mitä vielä, joka tulee katoamaan yöaikaan koska jonkun mielestä on ok ottaa toisen ihmisen ruokia ja jälkeenpäin kieltää kaikki. Mutta onneksi meille asennettiin valvontakamerat ja olen ehkä päiväkotilaisen tasolla ja menin heti hieromaan kauppaa vartijan kanssa, jotta saan tyypin käräytettyä ja lopullisesti ulos asuntolasta. Kuinka monta kerrosta nyt ihmisen pitää koluta ennen kuin löytää "sopivan" huoneen (lue, naapurit joiden mielestä on ok että kaveri varastaa ruoat). Ei ole kaunista puukottaa toista selkään, mutta vielä rumempaa on varastaa toisilta. Oppiipahan ostamaan vaikka sen oman lautasen. Ja haarukan. Ja vaikka sitä ruokaakin.
Ja koska edellinen kappale kirjoitettiin useita päiviä sitten, enkä ole havainnut keittiöstä mitään kadonneen (kiitos juuri asennettujen valvontakameroiden) pyydän anteeksi tunteenpurkaustani ja totean espanjalaisen olevan ihan ok kämppis. Sen sijaan ranskalaisten maihinnousu on yltänyt nyt 9 henkilöön. Vielä olisi yksi vapaa huone jaossa, saas nähdä ketä sinne ilmestyy!
Ja vielä yksi juttu ennen opiskeluja (hah!). Dormin johtaja ilmestyi eilen talolle ja ilmoitti, että 3/5 pesukoneista on pois käytöstä vuorokauden ajan ja koko rakennuksessa ei ole lämmintä vettä. Tämä kaikki, koska läheisellä Kanal Griboedovalla tehdään putkitöitä (minkä takia huoneessa oli max. ihanat 15 astetta viime yönä. vaati tuplasukat, kaulahuivit ja ties mitä). Totesin siihen, että ei se mitään. Ei minulla ole lämmintä vettä ollut suihkussa hetkeen muutenkaan. "Ei hätää! Kaikki johtuu tästä, huomenna korjaantuu." " Ei. Kun ihan oikeasti h e t k e e n. Siis tammikuun 20 pv:n jälkeen olen käynyt suihkussa kerran. Ja sekin oli puistattavaa." Keskustelun päätteeksi tosiaan mietin miksi ihmeessä en ollut vaivautunut ilmoittamaan tästä "viasta" aiemmin. Ehkä olen jo tottunut, että asioiden korjaaminen on joka tapauksessa joko liian aikaa vievää tai tuloksetonta puuhaa tässä maassa. No mutta, lämmintä vettä ja korjaaja kuulemma tiedossa lähipäivinä! Päivä päättyi siihen, että ihmettelin mihin vedenkeitin oli kadonnut keittiöstä. Espanjalainen kuulemma halusi käydä suihkussa ja päätti käyttää hieman apua. Oh Russia! Maa, joka tekee ihmisistä kekseliäitä.
Mutta nyt siihen opetukseen. Ensinnäkin olen pettynyt siihen, että meidät eristettiin lähestulkoon täysin venäläisistä opiskelijoista. Olen ollut aina siinä uskossa, että Venäjällä on hyvä opetuksen taso (koska rakas äitini on niin jaksanut mainostaa koko pienen ikäni) ja halusin kokea tämän. Sen sijaan pääsin vaihtareiden omille kursseille, joilta ei kehdattu vaatia liikoja jotta koulun hyvä maine jatkaisia kulkuaan. Olihan se helpottava ajatus, että reputtaminen on miltei mahdotonta ja kun oma koulu antaa arvosanojen sijaan merkinnän "pass - not passed" niin eipä tässä kovaa stressiä saatu aikaiseksi. Opetusmuoto (iltaan painottuvat luennot) oli myös omanlaisensa kokemus. Iltaisin ei tältä tytöltä löydy riittävästi keskittymiskykyä seurata opetusta. Ihan kuin sitä muutenkaan olisi liiaksi. Olen huomattavasti parempi itseopiskelija. Kuitenkin näillä kursseilla tuli vastaan asioita, joista en ollut aiemmin kuullut ja kanssaopiskelijani muista Euroopan maista naureskelivat tietämättömyydelleni. Eli ei se Suomenkaan opetus aivan huippuluokkaa aina ole! Moni kursseista painottui Venäjään ja se oli erityisen kiinnostavaa. Opettavaisimpia kursseja oli ehdottomasti "johdatus venäläiseen sivilisaatioon" (lue kurssi Venäjän historiasta nykypäivään - miksi venäläiset ovat sellaisia kuin ovat) sekä "Venäjän poliittinen systeemi." Vaativat myös jonkin verran työtä. Etenkin politiikan kurssin reilun 12 sivun essee. Lopulta ehkä kuitenkin kaikista opettavaisinta on ollut tutustua muiden maiden kansalaisiin, jutella heidän kanssaan ja kuulla miten asiat toimivat eri tavoilla niin lähellä Suomea. Ja mitä tulee itse venäjän kieleen, alan vihdoin olla lähellä sitä tasoa jota täältä lähdin hakemaan. Puoli vuotta ei olisi millään riittänyt, joten päätös jäädä vuodeksi oli huippu! Luin ensimmäisen venäjänkielisen kirjan loman aikana sekä olen alkanut seuraamaan venäläisiä tv-sarjoja (Univer - novaya obshaga sekä Interny). Suosittelen molempia! Vielä kun opin kirjoittamaan virheettä niin a vot!
Pus pus o kram!
ps. olen täysin unohtanut olympialaishehkutuksen! WOHOOO meitsi on samassa maassa samaan aikaan olympialaisten kanssa. oujeeoujeeeoujeeejeejeejee! tänään avajaiskisastudio uusien vaihtareiden kanssa, kiva päästä tutustumaan niihin paremmin! muutama jonka olen jo tavannut vaikuttaa ainakin tosi mukavilta :)
http://sochi2014.vesti.ru/schedule/live/ livestream kisoista venäjäksi meille telkkarittomille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti