Kotoutumista

Saavuttiin siis lauantai-aamuna huonosti nukutun yön ja junamatkan jälkeen Pietariin. Kyyti toi suoraan hotel Engeconin (asuntolan) eteen ja pihalla seisoi poika polttamassa tupakkaa. Ensimmäinen ihminen, jolta kysyn neuvoa koko reissun aikana, on luonnollisesti suomalainen ja luonnollisesti Porista. Ahahhahaa. Meitä kiintiöporilaisia on nyt sitten kolme, ettäs tiedätte. Kadun nimeä, jolla asumme en ole vieläkään oppinut lausumaan. Sotsialisticheskaya ulitsa. Onneksi tässä on hyvää aikaa opetella. Lauantaipäivällä juostiin käymään koululla, jonne on oikeasti matkaa noin 25 minuuttia kotoa. Loput vaihtarit asuvat koulun kanssa samassa pihassa. Hmm. Heillä on jääkaappi jokaisessa huoneessa. Meillä yksi per 12 henkeä. Hmmm. Heillä on pesukone jokaisessa kerroksessa. Hmmm. Heillä on tuhottomasti hyttysiä eikä tietoa muutosta uusittuun asuntolaan. Hah! Pysytäänpähän kunnossa, kun tulee vielä käveltyä päivittäin tuntitolkulla. Nyt ymmärrän pietarilaisten naisten hoikat ulkomuodot.

Lauantai-illalla oli siis ensimmäinen tutustumisjuhla, oli hauskaa, mutta ihmisiä on niin tuhottomasti ettei mieleen jäänyt kuin pari kasvoa ja nimeä. Meille on kuitenkin muodostunut loistava viiden hengen tyttöporukka, joiden kanssa voimme iloisesti puhua suomea ja unohtaa venäjän opiskelun. Oikeasti venäjän kielen opiskelu alkaa tämän viikon lopulla/ensi viikon alussa ja tänään kävimme lähtötasotesteissä. Saavuimme yhteen huoneeseen noin 20 henkeä kerrallaan, jossa professori kyseli jokaiselta vuorollaan nimen, kotimaan ja montako vuotta venäjää on tähän mennessä opiskellut. Tämän perusteella saamme huomenna tulokset ryhmäjaoista (ymmärtääkseni kolme eri tasoa). Enkä ole ainoa puolikas tai juuret Venäjällä omaava vaihtari, jes! Venäjän kielen tunteja on kolme kertaa viikossa, neljä tuntia kerralla. Aika paljon siis, joten luulisi siinä jotain oppivan. Luemme pääasiassa ainekurssit englanniksi, mutta saimme lukujärjestyksen myös venäjänkielisiin rahoituksen luentoihin, joille voimme mennä kuunteluoppilaaksi.

Yritimme saada tälle illalle lippuja Venäjä-Israel peliin, mutta niitä ei ollut enää jäljellä kuin yksi joten tyydymme asuntolan tv-ruutuihin. Sen sijaan menemme katsomaan KHL:n matsia ensi viikon sunnuntaina! Siistiä. Kävin myös aamulla ensimmäisissä treeneissä osallistumalla joogatunnille. Paikka oli hämmentävän hyvässä piilossa, mutta löysin perille ja tunti oli aivan mieletön! Opettaja oli huikea ja superinnostunut aiheesta. Koulun nimi on Dom Tanza Stadia, osoite Ligovskay prospekt 50 korpus 14. Jos vaikka jotain kiinnostaa. Joogan lisäksi paikassa opetetaan katutansseja, joihin ajattelin osallistua.

Muuten ruoka on ollut super herkullista kaikkialla (kun vielä tietää mitä ottaa) eikä hintakaan päätä huimaa ja vodka on älyttömän pehmeää. Sitä voi juoda huomaamattaan useita shotteja putkeen. Tätä en silti suosittele kellekään. Seurauksena saatat epähuomiossa seuraavana päivänä ostaa lounaaksi annoksen maksaa. Minulta myös kysyttiin henkkarit kaupan kassalla, kun ostin alkoholia. Henkkarit alkoholia ostaessa? Venäjällä? Haha nähtävästi täälläkin yritetään vihdoin noudattaa sääntöjä.  Huomenna edessä reissu Ikeaan ja viikonloppuna toinen tervetuliaisjuhla, veneajelu pitkin öistä Nevaa. Kuulostaa siistiltä. Koti-ikävästä ei vielä tietoa.

Pus o kram!

ps. miks mua ei oltu aiemmin informoitu saksalaisten huippuudesta?

pps. yöllä havaittu hyttysiä pörräämässä sängyn lähettyvillä.